Aktiivimalli

Edellisten neljän vuoden aikana Suomeen luotiin aktiivimalli aktivoimaan työttömiä. No hyvä. Aktivoitiinko? Ympäristölle vielä nykyään haitallinen talouskasvu tarjosi mukavasti uusia työpaikkoja aktiivisille työttömille, joita osattiin oikein ohjata. Osalle aktiivimalli oli vain leikkuri korvauksiin, joita maksetaan liian vähän jo nyt, jotta oikea työllistyminen olisi mahdollista. Yritykset toki ovat saaneet aktiivimallin vuoksi työharjoittelijoita ja -kokeilijoita työvuoroihin. Tämäkin hyvä, jos se johtaa oikeaan työllistymiseen. Yksilön ja ihmisen kannalta suhtautuminen on ollut surullista seurattavaa.

Uudelleen työllistyminen pitkän tai lyhyemmänkin uran jälkeen vaatii usein lisä-, jatko- tai uudelleen kouluttautumista, uusien ajatusten avaamista uuteen työhön. Työn hakeminen on kovaa työtä ja siihen kannustaminen kaikin keinoin on yhtä tärkeää. Latistaminen ei auta onnistumisiin, omien vahvuuksien sparraaminen sen sijaan tekee ihmeitä ihmisen mielelle ja johtaa onnistuneeseen työllistymiseen.

Yritykset maksavat tänä vuonna ennätysmäärän osinkoja osakkeen omistajille. Se on hieno uutinen myös. Sijoittaminen kannattaa. Vielä hienompi uutinen olisi oikeanlainen aktiivimalli, jossa paitsi työnhakijat myös työnantajat, joilla on mahdollisuus maksaa ennätysmäiset osingot, laittaisivat tunteella kortensa kekoon suomalaisen yhteiskunnan eheyttämiseksi. Oikeasti menestyvä osingonmaksukykyinen yritys pärjää tulevaisuudessa kehittymällä ja kehittämällä, palkkaamalla työntekijöitä tuotannosta uuden kehittäjiin. Samalla hallintorakenteella voidaan yleensä tehdä enemmän, jolloin kannattavuus kasvaa. Työntarpeiden ja tukien kohdentaminen voi olla tulevaisuudessa avain työttömyyden vähentämisestä tekemättömän työn tekemiseen.

Yhdellä miljardilla voisi palkata kohtuullisella ansiolla 30000 työtöntä oikeisiin töihin ja oppimaan uutta kohottavasti uusissa tehtävissä ja olemaan hyödyksi itselleen, perheelleen ja ympäristölleen. Yhtenä mahdollisuutena näen yritystukien kohdentamisen kasvaviin yrityksiin ja vakkapa ilmastoratkaisuja teollisuudelle kehittäviin innovaatioihin ja niiden kaupallistamiseen Suomessa. Näin syntyy uusia työpaikkoja.

Meillä on mahdollisuuksia niin moniin ratkaisuihin, jotka palvelevat yhteiskuntaa useammalta kantilta. En näe mitään järkeä siinä, että yhteiskuntamme eriarvoistuu ja eriarvoistumisen ongelmat syvenevät niiden osalta, jotka eivät aina ole itse syyllisiä omaan eriarvoistumiseen. Huonompaan suuntaan. Meillä on vain yksi Suomi, jossa asuu 5,5 miljoonaa lähimmäistä. Pidetään parempi huoli ja aktivoidaan paitsi muita myös itseämme tekijöinä.

Ville

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *